Yhdistelmä näkymä Sisentämätön näkymä Puunäkymä
Aiheet [ Edellinen | Seuraava ]
JHS:n ytimen laajuus ja nimiavaruudet
toggle
Onko ytimen laajentuessa suunniteltu alinimiavaruuksien käyttöä? Tällä hetkellähän ydin koostuu varsin hyödyllisistä yleisesti atomaarisista määrittelyistä, mutta jo nyt on havaittavissa tietynlaista "hajontaa".

Ytimestä löytyy joitakin ehkä hieman harvemmin käytettyjä termejä kuten "TurvakieltoKytkin" ja taas joitakin lisäyksiä yleistermeihin kaipaisi kuten ehkä "KuntaNimi" tai vaikkapa "ArkistoTunnus". Kun tällaisia alkaa kerääntymään enemmän niin olisiko loogista hajottaa ydintä nimiavaruuksien avulla helpomman hahmottamisen kannalta? Nyt mahdollisia kandidaatteja voisivat olla vaikkapa "osoitetiedot", "henkilotiedot", "yritystiedot" tai "maksuyhteystiedot", jotka sisältäisivät yhden loogisen kokonaisuuden. Tietenkin voi ilmetä ongelmia tiettyjen useampaan kategoriaan soveltuvien termien kanssa.

Tähän varmaankiin liittyy erillinen sanastotyö ja sen koordinointi.

--
Marko Lahma
Digia Oyj
www.digia.com
Flag Flag
RE: JHS:n ytimen laajuus ja nimiavaruudet
22.6.2009 10:41 vastauksena Anonyymi:aan.
Hei!

Olet oikeassa, JHS Sanastotyö-hankkeen hankesuunnitelma odottaa JHS-jaoston käsittelyä. Olettaisin, että kyseisen suosituksen laadintatyö pääsee alkamaan syksyn aikana.

Ystävällisin terveisin

Pekka Niemi
Projektipäällikkö, JHS-sihteeri
Flag Flag
RE: JHS:n ytimen laajuus ja nimiavaruudet
1.7.2009 4:24 vastauksena Anonyymi:aan.
Hyvä kommentti asiaan, josta on paljon keskusteltu.

Vaihtoehtoja on ollut esillä kolme:

• jokainen atomaarimääritys on oma skeemansa
• jaetaan määritykset loogisiin kokonaisuuksiin omiin skeemoihinsa
• kaikki määritykset ovat samassa skeemassa

Kommentissa ehdotettu jako loogisiin kokonaisuuksiin oli pitkään suosituksen luonnosversioissa mukana. Työn loppuvaiheessa todettiin, että koska määritysten määrä on melko vähäinen, niin ne voidaan julkaista yhtenä skeemana. Toisaalta määritysten jakamisen loogisiin kokonaisuuksiin pitäisi olla kytköksissä vastaavien käsitteiden omistajuuteen ja liittyy siten ensisijaisesti sanastotyöhön.

Jako loogisiin kokonaisuuksiin edellyttää mielestäni jakoperusteiden tarkempaa pohtimista kuin mihin työryhmällä oli aikaa ja mahdollisuuksia. Tietojen omistajuuden tulisi olla yksi jaon keskeinen peruste. Omistajuuskysymykset puolestaan ovat pikemminkin sanastotyön ja yleisemmin informaatioarkkitehtuurin piiriin kuuluvaa asiaa. Kun tietojoukot ja niiden omistajuudet on määritelty, niin syntynyttä jakoa voidaan hyödyntää skeemoissa.

Lasse Akselin
JHS 170 -suosituksen editori
Tieto Oy
Flag Flag